Ei sitä maailmanmestaruutta ihan puolessa vuodessa unohda! Se tunne oli vaan niin huikea! Mietin, mitä kaikkea tähän puoleen vuoteen on mahtunut. On ollut vauhdikasta menoa niin pohjoisen hiippakunnan piispalla kuin minullakin, minusta tuntuu, etten ole hävinnyt vauhdissa piispalle juuri ollenkaan. Mutta se mestaruus, kaikki, mitä on sen jälkeen tapahtunut... Ei ole ollut ihan vähän. Mahtavaa kuitenkin!
Keskiviikko jo, vähän sitä jää jo miettimään, minne kokonainen viikko oikein menee. Oikeesti tuntuu siltä, että viikko menee vähän liian nopeasti. Helmikuu menee nopeasti, vaikka loppukuusta on yksi ylimääräpäivä. Helmikuu on hieno kuu sekin!
Kommentit
Lähetä kommentti