Ei sitä maailmanmestaruutta ihan puolessa vuodessa unohda! Se tunne oli vaan niin huikea! Mietin, mitä kaikkea tähän puoleen vuoteen on mahtunut. On ollut vauhdikasta menoa niin pohjoisen hiippakunnan piispalla kuin minullakin, minusta tuntuu, etten ole hävinnyt vauhdissa piispalle juuri ollenkaan. Mutta se mestaruus, kaikki, mitä on sen jälkeen tapahtunut... Ei ole ollut ihan vähän. Mahtavaa kuitenkin!
Kun kaikki on ihan mukavasti eikä ajattele muita kuin hyviä asioita. Siemailen juotavaa ja nautin siitä, mikä päivässä on hyvää. Kovasti ovat ystävät laittaneet kuvia Instagramiin, itsekin olen ollut aika ahkera sen suhteen. Hyvä mieli ja hyvä päivä, näin se menee!
Kommentit
Lähetä kommentti