Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2016.

Tällä kertaa Katariinassa!

Olikin niin päin, että minä hain, kun viimeksi maaliskuussa oli ollut niin, että Kari oli hakenut minua joka puolelta kirkkoa! Tällä kertaa minulla oli pari paikkaa, joista arvelin ystävän löytyvän, ensin kurkistin pappilan pihaan, mutta sieltä en Karia löytänyt. Mietin, mikä voisi olla seuraava mahdollinen paikka, mistä ystävä voisi löytyä, se olikin seurakuntakodin piha! Siellä oli suntiolla haravoitavaa ja nurmikon leikkuuta, vielä siihen samaan torstaihin oli siunaus, joten ne kaikki pitivät ystävän hyvin kiireisenä. Mutta olimme kumpikin tyytyväisiä, kun ei minua tarvinnut hakea!

Maailman mukavin..

On se, että kaikki on ihan mukavasti. Jokainen pienikin juttu on kohdallaan ja siitä saa olla tyytyväinen. Ystävät ovat aina mielen päällä ja mietin, että voisi niitä ystäviä voisi morjenstaa. Iloinen fiilis!

Vähemmän tyhmyyksiä!

Kyllä sitä toivoisi vähemmän tyhmyyksiä ja enemmän fiksuuksia. Miksi äiti kestää minua, vaikka teen kaikenlaista tyhmää. Äiti sanoo, ettei se ole maailmanloppu, ihan hyvä, jos asia on niin. Minulle se on, koska minä olen sen hävittänyt. Nyt mä etsin sen vielä ja katon, missä se on.

On se nyt kumma...

Kun ei osaa pitää sormia poissa päänahasta! Rupien paranemisen kannalta se olisi äärimmäisen tärkeää, ettei päänahka tulehtuisi. Nyt on kyllä pakko olla päättäväinen ton rupien nyppimisen suhteen. Huutaa itselleen, ettei rupia saa nyppiä!