Tahdon kantaa rakkaat naapurini Annikan ja Juhan hyvän Jumalan siunaukseen. Juhan isän kuolema on hyvinkin lähellä, Annikaa nähdessä ei oikein sana tahdo riittää. Samaan siunaukseen tahdon kantaa myös Juhan veljen Timon perheineen, muistan, miten Jani ja Timo kantoivat minua mummin kuoleman jälkeen, nyt on minun vuoro.
Keskiviikko jo, vähän sitä jää jo miettimään, minne kokonainen viikko oikein menee. Oikeesti tuntuu siltä, että viikko menee vähän liian nopeasti. Helmikuu menee nopeasti, vaikka loppukuusta on yksi ylimääräpäivä. Helmikuu on hieno kuu sekin!
Kommentit
Lähetä kommentti